Tek-radan väyläkuvaukset

Väylä #1: pituus 68m, par 3

Radan avausväylä kulkee läpi mäntykujan loivasti loppua kohden oikealle kaartuen. Kori on aukealla tasanteella, jonka takana reunapaalutuksen jälkeen vaanii ylipitkiä heittoja loiva lasku hiekkarinteeseen. Alussa tiin sivussa oikealla on mando estämässä heiton puiden yli ja kierron viereisen väylän kautta. Ajotie vasemmalla on ob.

Väylä #3: pituus 69 m, par 3

Väylä on toinen peräkkäinen puiden reunustama suora väylä, mutta hieman aiempia haastavampi pienen väyläkavennuksen tullessa eteen puusaarekkeen muodossa puolenvälin jälkeen. Saarekepuut ovat hieman väylän vasemmalla reunalla, joten oikealta on leveämpi kaista niiden ohitukseen. Kori on väyläpuiden jälkeen aukeavalla isolla aukiolla. Ajotie vasemmalla on ob.

Väylä 4: pituus 105m, par 3

Aiempia jo selvästi pidempi väylä, jossa korille tarvittavien metrien saamiseen helpotusta tuo loiva alamäki. Väylä kaartuu loppua kohden oikealle. Oikealla puolen on puusto kuitenkin koko matkan oikomista estämässä. Vasemmalla taas on rinteen alla aukeampi, kunhan ei heitä liian pitkälle ja päädy näin takametsään.

Väylä 5: pituus 59m, par 3

Tässä alkuun on ensimmäinen radan kaikkiaan neljästä tiin edustan triplamandoporteista. Nämä eivät ole juuri muuten pelissä kuin estämässä puiden yli heittämistä näillä pienten puiden reunustamilla väylillä. Väylä itsessään on lyhyt, tiiltä korille asti vasemmalle kaartava puukuja. Korin läheisyydessä on puustoa ympärillä, jolloin puttia voi joutua tekemään vielä puita väistellen

Väylä 6: pituus 67m, par 3

Väylä lähteen puiden kätköistä aukeammalle väylälle. Väylä kaartuu nyt vuorostaan vahvasti oikealle. Oikealla puolen on myös puusto estämässä oikovat heitot. Korin ympäristön griiniä ei ole kaluttu ihan paljaaksi kaikista puista, joten siitä saattaa tulla pientä haastetta vielä putille.

Väylä 7: pituus 61m, par 3

Tässä pitää puolestaan valita veneen muotoisen keskipuusaarekkeen kierto oikealta tai vasemmalta puolen. Saarekkeen yliheiton estona alussa on taas triplamandoportti. Griini on suojattu puustolla, joten se voi vielä tehdä lisää puttihaastetta peliin.

Väylä 8: pituus 110m, par 4

Kolmen peräkkäisen par 4 väylän ensimmäisellä on dog leg oikeanpuoleisella käännöllä. Alkusuora on 70-80m mäntykuja ja kääntöpaikan sweet spot on aika pieni. Tiin lähellä oikealla puolella väylää on mando estämässä ihan suorat puiden yli oikaisut, mutta kauempaa puiden yli heittäminenkin on mahdollista. Loppusuora on sitten suhteellisen lyhyt ja kori sijaitsee viitisen metriä ylempänä hiekkarinteessä.

Väylä 9: pituus 148m, par 4

Seuraava dog leg -väylä lähtee ylhäältä kukkulan törmälle rakennetun lavan päältä. Täältä ylhäältä voi ihailla Pikkaralafrisbeegolfin rata-alueen maisemia laajemminkin ja myös edessä aukeavaa laakson ylittävää siivutus väylää. Väylä jatkuu reilut kymmenen metriä juuri ja juuri kaukana näkyvän kaarevan väyläpuun ohitse, jonka jälkeen väylä kaartuu hieman vasemmalle piiloon tiiltä katsoen. Liian paljon vasemmalta metsän läpi ei kuitenkaan parane yrittää suoraan korille, koska metsässä vasemmalla ennen korille kääntöpaikkaa on pakollinen mandon oikealta kierto. Mandon ohi väärin pelattujen heittojen jälkeisenä jatkopaikkana on drop zone -alue. Loppukuja sweet spotista on enää kolmisenkymmentä metriä. Korin takana on vielä rotko, noin kymmenen metrin päässä korista.

Väylä 10: pituus 115m, par 4

Radan kolmas ja viimeinen par 4 väylä kulkee puoleen väliin suoraan. Sweet spot sijaitsee hiekkarinteiden reunustaman laakson alussa, josta matka jatkuu korille kääntyvää rinnekujaa oikealle. Lopuksi on päästävä puiden muodostaman portin välistä ylätasanteelle – joka edelleen on kuitenkin korkeampien rinteiden ympäröimä. Kori on sijoitettu pienen kummun päälle ja on tavallaan radan ainut korotettu kori. Ennen puoltaväliä on mando oikealla sivustalla estämässä kierron vastaantulevan väylän kautta. Mandon oikealta ohittavilla heitoilla on jatkopaikka drop zonelta.

Väylä 11: pituus 58m, par 3

Radan toisella jyrkästi oikealle kaartavalla väylällä erona väylään kuusi on tiukempi vasen reunus ja väylän loppuun tuleva liukuva laskeutuminen loivaan alamäkeen. Väylän tiukkuuden lisäksi haasteena on siis vaara ylipitkästä liu’usta ohi korin. Myös edellisen väylän laakso vaanii oikealle ylikääntyneitä heittoja. Väylän alussa tiin oikealla puolen on suoralla heitolla korille oikomista estävä mando.

Väylä 12: pituus 68m, par 3

Väylän alussa on radan ainut tuplamandoportti, joka silti ohjaa pelaamaan väylän maltillisen matalana porttipuiden oksien muodostaessa kattoa väylälle. Tämä väylä ei ole varsinaisesti puukuja, mutta heittolinjoja saa kuitenkin katsoa huolella yksittäisten puiden väleistä korille päästäkseen. Tarkka ässäävä heitto saattaa sopia tähän väylään parhaiten, jos sellainen heittovalikoimista löytyy.

Väylä 13: pituus 72m, par 3

Suora alamäkiliidätys, joka on mahdollista heittää esteettä pommina tai upsilla, tai alhaalla olevan kahden puun muodostaman portin keskeltä suoralla heitolla. Ne puut voi myös kiertää oikealta tai vasemmalta, eli tuleeko nyt jopa valinnan vaikeutta? Kori sijaitsee hieman puiden suojaamana pienessä metsän reunustaskussa. Liian pitkälle menevää heittoa sopii varoa, sillä sen jälkeen paluuputtilinjaa saa etsiä puuston väleistä.

Väylä 14: pituus 57m, par 3

Tämä on radan toinen lyhyt ja vasemmalle koko matkan kaartava väylä, nyt vain ilman triplamandoporttia, joten korin voi saavuttaa myös korkealla heitolla. Väylälle sopii myös sievä liidätys tai maan kautta skippaava heitto. Tavallinen mando kuitenkin löytyy tiin vasemmalta puolen estämässä oikaisut.

Väylä 15: pituus 90m, par 3

Hieman kovempaa heittoa vaativa väylä vaihteeksi, vaikka metrit ei itsessään kuulostaisi vielä kauhean pahalta. Vaan koripa sijaitseekin oikealle kaartavan loivan rinteen päällä, niin heittoon tarvitaan sitten reilua liitoa. Oikealla on väylän keskivaiheilla isoja puita estämässä oikaisut ja vasemmalla ennen koria myös puustoa, joten tarkkuuttakin korille pääsyyn vaaditaan.

Väylä 16: pituus 63m, par 3

Tii sijaitsee ylhäällä penkereen reunalla, josta on suora puhdas linja alhaalla näkyvälle korille. Väylän avaus täytyy tähdätä aluksi tiin läheisestä tiukasta puuportista, sekä sitten täytyy selvitä vielä toisesta vartijapuuparista ennen koria. Tiillä on lisäksi triplamandobanderolli estämässä yläkautta heitot

Väylä 17: pituus 73m, par 3

Radan viimeinen triplamandoportti on jälleen estämässä tiin edessä avauksessa yläkauttaheittoja, sekä oikealta ob-tien kautta kierron. Väylä on loivaan alamäkeen puukujan jälkeen oikealle kaartava liu’utus. Alamäki ja väylän lyhyt mitta voi tuottaa mielikuvan helppoudesta, mutta ihan korin juureen nostoputtipaikalle pääsyä vartioi muutaman väyläpuun saareke. Matkalla on väylältä poikkeavia heittoja vaanimassa myös yllättävän pahoja mörrejä, eli puutiheikköjä.

Väylä 18: pituus 105m, par 3

Radan päätösväylä vaatii jo kunnon siivutusta. Avaus lähtee puuportista alkusuoralle, josta väylä kaartaa loivana vasemmalle päätyen koriaukealle. Ennen koriaukeaa on kuitenkin puustoa sivuilla vaatien lopuksi tarkkaa onnistumista pitkälle liidolle. Oikotie korille on taas estetty ihan tiin edessä vasemmalla puolen olevalla mandolla.